rhy.fi
Historia

Metsästysseura Vuohto-Erä ry historiikki
koonnut Juhani Matilainen 1991

 

Metsästysseura Vuohto-Erän perustamiskokous pidettiin Mattilassa, Veikko Matilaisella 17 p:nä tammikuuta vuonna 1962. Heräte metsästysseuran perustamisesta lähti liikkeelle Aulis Jormalaisen ja Veikko Matilaisen taholta.

Perustavassa kokouksessa pöytäkirjan mukaan olivat paikalla: Usko Kanerva, Aulis Jormalainen, Eino Lipitsä, Niilo Jäntti, Jouko Heinonen, Jalmari Pasanen, Veikko Matilainen, Hannes Pennanen, Sakari Matilainen, Uuno Saastamoinen, Toivo Lehtomäki, Seppo Laukkanen, Pekka Mykkänen. Perustettavan seuran puheenjohtajaksi valittiin Niilo Jäntti ja sihteeriksi Usko Kanerva.

 

Ote yhdistysrekisteristä:

Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet Metsästysseura Vuohto-Erä nimisen metsästysyhdistyksen sekä hyväksyneet sille oheiset säännöt:

Ote säännöistä:

Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Edistää ja valvoa metsästyslakia ja hyvien tapojen noudattamista. Verottaa riistaa vain kannan sitä salliessa. Parantaa riistan elinmahdollisuuksia. Huolehtia riistan järkiperäisestä luonnonsuojelusta. Jakaa valistusta jäsenistölle, nuorille, yleisölle ja maanomistajille.


Pyhäjärvi 17 p:nä tammikuuta 1962
 

Niilo Jäntti

Sakari Matilainen

Usko Kanerva

Jalmari Pasanen

Jouko Heinonen

Veikko Matilainen

 

 Metsästysseuran alku taival!

Tieto talvella pidetystä kokouksesta levisi suusta suuhun periaatteella päätellen siitä, että ensimmäisen tupaillan tuotto 26:na syyskuuta 1962 oli sen aikaista rahaa peräti 10.000mk. Jäseniä seurassa oli silloin jo 22 hlö.

Liittymismaksu oli 3mk, jäsenmaksu 2mk, ulkopuolisilta 4mk.

Maa-alueita seuran käytössä oli silloin jo jäseniksi liittyneiden maat sekä toiminnalle myötätuntonsa antaneiden maanomistajien maat.

Siitä huolimatta, kun katsoo karttoja seuran alku vuosilta, niin ne ovat kuin köyhän miehen tilkkupalttoo.

Myöhempinä vuosina maa-alue asiat korjaantuivat neuvotteluilla naapuri seurojen kanssa, kun esimerkiksi entiset Enso-Gutzeitin maat siirtyivät Vuohto-Erälle.

Alkuvuosina seuran toimintaa rahoitettiin jäsenmaksulla ja tupailta tuotoilla, sekä tietysti vieraskortti maksuilla. Tupailtatilaisuuksissa näytettiin jopa filmejä, jotka siihen aikaan olivat harvinaista ”herkkua” koko kyläkunnalle.

Ilmakivääri- ja pistooliammunta sekä tikan heitto olivat tupailloissa hyvin suosittuja lajeja.

Ensimmäinen kiekonheitin hankittiin seuralle 9.7.1964, josta alkoi innostus kiekkoammuntaan.

Tätä harrastusta hyödynnettiin myös talvisin, pitämällä lähinnä jäsentenvälisiä kiekko-hiihtoammunta kisoja.

Heinäkuun 24 p:nä 1964 pidetyssä kesäkokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Veikko Matilainen ja sihteeriksi Jouko Heinonen, joista molemmat tekivät pitkän työsaran seuran toiminnassa. Veikko Matilainen puheenjohtajana tammikuun 17p:nä 1980 pidettyyn kevätkokoukseen asti ja Jouko Heinonen vuoden 1997 kevätkokoukseen asti.

 

 

ja toiminta jatkuu..

Ahkera savikiekkojen ammunta tuotti myös tulosta, koska muun muassa seuramme edustaja Aulis Jormalainen osallistui Oulun piirin kisoihin voittamalla ja edustamalla ko. piiriä SM-kisoissa.

Samoin kuin Timo Saastamoinen, joka voitti Oulun piirin mestaruuden riistapolkuammunnassa vuonna 1971 ja oli edustamassa seuraa Pyhäjärven joukkueessa seuraavana vuonna 1972, jolloin joukkue otti hopeaa.

Hirvenhiihto ja –juoksukilpailuissa metsästysseuraamme on vahvimmin edustanut ”veteraanimme” Jouko Heinonen voittamalla kymmeniä piiri- ja paikalliskisoja.

 

 

Riistaa ja riistansuojelua

Seuramme alueelle perustettiin jo alkuvaiheessa riistapeltoja ja rauhoitusalueita. Ne sijaitsivat lähinnä soidinpaikoilla tai muuten riistan suosimilla mailla kuten avoimet neva-alueet ja korkeat mäkialueet. Esimerkiksi Annanmäki, Pohjoisvuori, Lystilänneva. Osa Pohjoisvuoren rauhoitusalueesta laskeutui Ristimäen väliseen laaksoon ja oli omiaan pitämään yllä runsasta niin metso-, teeri-, kuin myös riekkokantaa.

Riistakanta oli tosiaan runsasta, ei tarvinnut muuta kuin kävellä väli metsäpolkua naapuriin haulikko mukana niin paisti oli padassa.

Riistakannan runsauteen vaikuttivat siihen aikaan viljellyt suo- ja metsäpellot.

 

Riistan verotusta pyrittiin valvomaan jo silloin niin sanotulla ”pistejärjestelmällä/jäsen”.

Metsästyskauden pistemäärä oli vuoden 1964 pöytäkirjan mukaan 20 pistettä; jänis ja metso 3p, teeri 2p, pyystä ja riekosta 1p.

Lisäpisteitä sai; kettu 10p, kanahaukka 10p, kissa 3p (tavattuna metsässä vähintään 3km asutuksesta), variksesta , närhistä ja harakasta 1p. Kaikista ammutuista ”rosvolinnuista” oli esitettävä kynnet, ketusta ja kissasta nahka.

Sama pistejärjestelmä on kuulunut myös seuraavina vuosina seuran toimintaan, paitsi sitä on jouduttu runsaasti pudottamaan riistakannan vähentyessä.

 

Pienpeto pyynti alueellamme oli vilkasta jo alusta-alkain, siitä vastasivat lähinnä innokkaat ketun pyytäjät Niilo Jäntti ja Matti Vironen. Mukana tietysti kaikki kynnelle kykenevät ajokoiran omistajat, joitten hännänheiluttaja ymmärsi vähänkään erottaa kettua ja jänistä, mutta sellaisiakin koiria jäseniltämme löytyi ja kettukanta pysyi hyvin kurissa.

 

70-luvulla riistakannan vähetessä ja jäsenmäärän pikkuhiljaa kasvaessa riistan verotuksen pistemäärä vakiintui nykyiseen kymmeneen pisteeseen. Niin sanottujen petolintujen rauhoituksen myötä hävisivät myös lisäpisteet. Ammuntaharrastus veti puoleensa ja nouseva sukupolvi toteutti sitä innolla. Kesäiset kiekkoammunnat sekä talviset ilmakivääriammunnat mm. Vuohtomäen koululla johon hankittu liikkuva hirvirata takasivat hyvät osumat myös jahdissa.

 

 

ja nyt hirvi asiaa

Vuonna 1976 tuli aloite Haapamäen Jahdin miehiltä, aloitteen tekijänä Kari Wallin, yhteisen hirviporukan luomisesta. Kokousta käytiin jälleen Mattilan pirtissä; paikalla olivat Jouko Heinonen, Niilo Jäntti, Matti Vironen, Kari Wallin ja Veikko Matilainen.

Näin luotiin pohja kahden naapuriseuran hirvijahti taipaleelle. Mahtavimmat saalisvuodet sattuivat juuri 90-luvun taitteeseen, jonka jälkeen aluerajoista sopien seurat jakaantuivat omiin hirviporukoihinsa.

 

 

Pertin pysti

Seuran neljänkymmenen vuoden toiminnan kunniaksi, lahjoitti kaikkien jäsenten arvostaman seuran veteraanijäsenen, edesmenneen Pertti Ruotoistenmäen poika Matti Ruotoistenmäki seuralle ns. ”Pertin Pysti” kiertopalkinnon, jonka omistuksesta jäsenet voivat kilpailla hankkimalla pisteitä toimintavuoden aikana.

Pisteytys on laskettu seuran kokouksessa hyväksytyn kaavan mukaan erilaisista seuran toimintaan ja riistanhoitoon liittyvistä asioista. Tästä on saatu yhteiseen toimintaan paljolti kannustava virike, joka on näkynyt seuran jäsenten aktiivisuutena osallistua talkoisiin, kilpailutoimintaan, riistanhoitoon ja pienpetojen pyyntiin.

Pertti oli aktiivinen seuran jäsen, ns. ”vanhanajan riistamies” joka ei koskaan hoppuillut asioissa. Hänellä oli hyviä ajokoiria ja jäniksen turkki olikin syksyisin aina vaarassa. Hirvenmetsästys oli hänelle kaikki kaikessa. Erittäin hyvänä ampujana hän oli vielä yli seitsemänkymmentä vuotiaana passimiehenä mutta luovutti sitten suosiolla; kertoi että ”tuo näön heikkeneminen jo haittaa”. Siitä huolimatta kun hirviä ajettiin vielä miesajolla hän se uskollinen koivusauva kädessään (johon oli merkitty lovina monen syksyn hirvisaaliit) käveli ajoketjussa paremmin kuin nuoremmat, paikantuntemus ja suuntavaisto olivat aina tallella.

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös